Nälkäpeli

Nälkäpeli - Suzanne Collins 2008

Maailmankirjallisuuden nykyteokset 1/4, romaanit 4/5

Ilokseni huomasin, että koko Nälkäpeli-trilogia kuuluu ainakin Lahden lukiolukudiplomin kirjoihin (Ainakin ymmärsin niin, että kaikista kolmesta voi tehdä yksittäin, ja ihan sama, teen joka tapauksessa). Tietenkin ilahduin, koska olin kova fani joskus vuosia sitten, ja kirjat on kaikki luettu moneen kertaan ja elokuvat katsottu vielä useampaan. 

Teoksen miljöönä on dytopinen tulevaisuuden Pohjois-Amerikka. Maa on nimeltään Panem, ja se on jaettu 12 vyöhykkeeseen (alunperin 13), ja nämä 12 köyhyydessä elävää vyöhykettä palvelevat rikkaiden pääkaupunkia Capitolia jokainen omalla määrätyllä alallaan. Esimerkiksi lukijlle tunnetuin vyöhyke 12 keskittyy kaivostoimintaan ja vyöhyke 7 puutuotantoon jne. Vuosikymmenten takaisen kapinan takia jokainen vyöhyke lähettää vuosittain Capitoliin kaksi 12 - 18-vuotiasta nuorta (1 tyttö ja 1 poika) kilpailemaan areenalla ja tappamaan toisiaan, kunnes vain yksi heistä on elossa ja täten voittaja. Tästä Nälkäpelistä kuvataan jatkuvaa live-tv-ohjelmaa, joka on Panemissa suurta viihdettä ja odotettu tapahtuma. 

Päähenkilö kirjassa on 16-vuotias Katniss Everdeen ja hän on myös teoksen minä-kertoja. Hänen pikkusiskona tulee valituksi tribuutiksi Nälkäpeliin, joten Katniss ilmoittautuu vapaaehtoisena hänen tilalleen. Katniss on metsästänyt salaa, ja on siksi taitava ampumaan jousella. Vyöhykkeen toiseksi tribuutiksi valikoituu Peeta Mellark, joka on ollut ihastunut Katnissiin jo vuosia. 

Ennen peliä kaikki tribuutit saavat stylistit, jotta he olisivat yleisölle miellyttävän näköisiä. Heidän tulee myös treenata ja käydä haastattelussa ja esiintyä paraatissa, jotta yleisö voi nähdä heidät ja lyödä esimerkiksi ennakkoon vetoa voittajasta. Katniss ja Peeta pääsevät yleisön suosioon näyttävillä tulipuvuilla, ja etenkin sitten kun Peeta paljastaa ihastuksensa. Kaikkien muodollisuuksien jälkeen peli alkaa

Ei nyt juonesta sen enempää etten innostu liikaa, ja ettei tule liian pitkä postaus. Muutenkin olisi seurannut vain spoilereita.

Teoksessa näkyviä teemoja ovat esimerkiksi selviytyminen, niin vyöhykkeillä kuin areenallakin, ystävyys ja luottamus, vapaus, alistuksen vastus ja materialismi. Ystävällisyys ja luottamukselliset ihmissuhteet auttavat selviytymään, vaikka olisikin itsenäinen. 

Lukukokemus (tai ne kaikki) oli melko miellyttävä. Kuitenkin, kuten mainitsin kirja on kirjoitettu minä-kertojalla, ja tästä en itse hirveästi tykkää. Etenkin alussa kertojanäkökulma hieman häiritsi, mutta siihen kyllä tottui.