Manillaköysi

 Manillaköysi - Veijo Meri 1957

Kotimaiset klassikot 5/6

Pidin joululoman taukoa lukudiplomista ja kaikesta muustakin edes vähän kouluun liittyvästä. Luin kyllä silloinkin, mutta ihan omavalintaisia kirjoja. Tämän kuitenkin luin ennen loman alkua niin kirjoittelen nyt sitten niin hyvin kuin muistan muutaman viikkoa jälkikäteen kun en silloin jaksanut.

Kirja sijoittuu sota-aikaan Suomessa. Ellen ihan täysin erehdy niin tapahtumat toteutuvat jatkosodan aikaan. Teoksessa kuullaan kuitenkin muiden suusta myös talvisodan tapahtumia. Kyseessä on klassikkokaveri Sudenmorsiammen tavoin melko lyhyt teos, joten ei siitä myöskään ole niin paljoa kirjoitettavaa. 

Teoksen päähenkilö on sotilas Joose Keppilä, joka löytää maasta köyden, joka on arvokasta manillaköyttä. Joose päättää veidä köyden kotiin vaimolleen seuraavan loman koittaessa. Hän sotakavereidensa avulla kietoo sen kehonsa ympärille pukunsa alle, jotta sitä ei takavarikoitaisi. Köysi sidotaan kuitenkin tiukaalla ja se alkaa puristaa häntä, ja kotimatkalla junassa se puristaa hetki hetkeltä pahemmin. Junamatkalla kuullaan toisten, Jooselle tuntemattomien hahmojen kertomuksia sodasta. Kun Joose vihdoin pääsee kotiin, köysi on puristanut niin kovasti, että hän olisi melkein kuollut siihen ellei olisi viimehetkellä päässyt kotiin. Hänen vaimonsa joutuu leikkelemään köyden ja heittää palat pois tunkiolle. Näin ollen koko Joosen vaiva menee hukkaan. 

Näen teoksen juonessa jotain lastensatumaista opetuksellisuutta. Joose tekee lainmukaisesti jotakin väärää, ja saa rangaistuksen, vaikka sitä ei hänelle suoraan anneta jonkun kädestä. Kuten sanottu, hänen koko panoksensa ja kärsimyksensä menee hukkaan. Köysi, joka hänen piti tuoda kotiin on palasina tunkiolla, ja Joose itse on köyden runtelema. Hän uskoi hyötyvänsä tilanteesta, mutta lopussa hän joutuikin "maksamaan", eikä höytyjä ollutkaan.