Puhdistus - Sofi Oksanen 2008
Kotimaiset nykyteokset 3/4
Olin kuullut Puhdistuksesta paljon, onhan kyseessä tunnettu suomalainen teos, mutta en sitten loppujen lopuksi tiennyt kirjasta oikein mitään. Minulle kirja ei oiken kuulostanut mielenkiintoiselta, mutta valitsin sen silti. Puhdistus oli alunperin ilmeisesti kirjoitettu näytelmäksi, ja itse romaaniversio on julkaistu tuolloin 2008.
Eletään vuotta 1992 vasta itsenäistyneessä Virossa. Maaseudulla asuva vanha nainen Aliide Truu löytää eräänä päivänä kotinsa pihalla pyörtyneen nuoren naisen Zaran. Molemmilla naisilla on oman aikansa rankka tausta, ja niitä käsitellään kirjassa. Väkivaltaista miestään pakenevan Zaran tapaaminen saa Aliiden muistelemaan omaa menneisyyttään. Zaran tarinassa lukijalle puolestaan alkaa seljetä, kuka Zara oikein on, ja miksi hän on päätynyt juuri Aliiden pihalle. Teos on melko rankka, ja siinä on suuresti esillä naisiin kohdistettu väkivalta ja muu kaltoinkohtelu. Olen kuullut esimerkiksi äidiltäni, että teos on liiankin synkkä. En kuitenkaan ole ihan samaa mieltä. Olihan teos synkeä ja sisälsi rankkoja kohtia, mutta ehkä sitten olen vaam tottunut sellaisiin. Tai jotain.
Teoksessa seurataan kahta eri aikajanaa, 1990-lukua, ja 1930-luvun loppua, jolloin Aliide itse oli nuori. 1990-luvulle sijoittuvissa tapahtumissa Viro on saanut itsenäisyytensä, kun taas Aliiden nuoruudessa Viro on menettänyt sen Neuvostoliitolle. Aliiden nuoruudessa kerrotaan tarina siitä, kuinka kamalaksi ihmisten elämä muuttuu kun kommunistiset neuvostoliittolaiset tulevat tunkemaan ideologiaansa väkivalloin. Osa virolaisista liittyy kiihkomielisesti kannattamaan kommunisteja ja ryhtyy esimerkiksi ilmiantamaan sitä vastustavia ihmisiä. Kohta kehenkään ei voi enää luottaa. Nuori Aliide on erittäin kateellinen ja mustasukkainen siskonsa Ingelin miehestä Hansista. Myös Aliide itse sortuu alhaisiin tekoihin.
Zaran tarina puolestaan tuo esiin naisiin kohdistuvan huonon kohtelun 90-luvun itsenäistyneessä Virossa. Hän on lähtenyt etsimään parempaa elämää lännestä, mutta onkin joutunut pakotettuna seksityöläiseksi. Käy myös ilmi Zaran olevan Aliiden sukulainen, ja on siksi halunnut etsiä juuri hänet.
"Aikahypyt" ja muut oli toteutettu mielestäni todella hyvin ja mielenkiintoisesti. Ne Oksanen on kirjoittanut sulavasti ja hyvin harkiten. Myös juonen rakenne oli hyvä ja piti mielenkiintoa yllä. Teoshan alkaa hahmojen nykyhetkestä, ja sitten ikään kuin kerrotan, miten kumpikin on elämänsä käänteiden ja rankkojen kokemusten kautta päätynyt juuri tähän tilanteeseen.
Miksi tästä kirjasta oli näin vaikea yrittää kirjottaa järkevän ja johdonmukaisen kokonaisuuden postausta? En tiedä, yritin nyt vaan saada kirjan jotenkin selitettyä. Tykkäsinkö kirjasta? En oikein tiedä sitäkään. Yleensä päädyn tykkäämään aina jollain tasolla kirjoista juuri kun olen saanut ne luettua ja kirja vielä "soi" kokonaisuutena päässäni. En nyt ihan täysin lämmennyt tälle, eikä kyseessä ollut mikään sellainen mullistava teos, jollaista olin suosion ja kehujen määrän perusteella olettanut. Ihan kiva kuitenkin, ja nyt taas on yksi yleissivistävä teos luettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti