Pikku naisia

Pikku naisia - Louisa May Alcott 1868

Maailmankirjallisuuden klassikot 6/6

Valitsin tämän kirjan, koska vuoden 2019 Pikku naisia -elokuvassa Theodoren näyttelijä on yksi niin sanotuista julkkisihastuksistani. En ollut ennen elokuvaa koskaan edes kuullutkaan kirjasta, vaikka kyseessä on ilmeisesti rakastettu klassikkoteos. Se on julkaistu alunperin kahdessa osassa, mutta vähän myöhemmin se osat yhdistettiin ja julkaistiin yhtenä teoksena. 

Pikku naisia kertoo "kasvutarinan" neljästä Marchin sisaruksesta; Megistä, Josta, Bethistä ja Amysta. Tytöt ja heidän äitinsä ovat jääneet keskenään isän lähdettyä sotaan. Perhe on myös köyhtynyt. He löytävät kuitenkin tuttavan ja auttavan käden naapurin herra Laurencesta ja tämän pojanpojasta Lauriesta (Theodore). Arki on välillä rankkaa ja tytöt yrittävät yhdessä ja omilla tavoillaan selviytyä haasteista ja vastoinkäymisistä. 

Keskeisimpiä henkilöitä ovat juurikin Marchin tytöt. Meg on heistä vanhin, teoksen alussa 16-vuotias. Häntä pidetään myös sisaruksista kauneimpana ja hän huolehtii nuoremmista äidin ollessa poissa. Meg on ikään kuin sitä, mitä tuona aikana naiselta odotettiin.

Seuraavaksi vanhin, Jo, taas on poikamaisempi ja hänellä on enemmän omaa tahtoa kuin Megillä. Jo on itsepäinen eikä aina hallitse hermojaan. Hän on itsenäinen, eikä halua esimerkiksi aviomiestä (ainakaan vielä). Jo rakastaa kirjoittamista, mutta saattaa toisinaan kirjoittaa vain rahan toivossa. 

Kolmanneksi vanhin Beth on ujo, herkkä ja erittäin hyväsydämminen. Hän rakastaa pianonsoittoa. Beth sairastuu kirjan ensimmäisessä osassa, ja sairastuminen aiheuttaa hänen terveytensä lopullista huononemista, vaikka hän alun perin paraneekin. Bethin kuolema on yksi teoksen huomattavimmista tapahtumista ja rakas etenkin Jolle. 

Nuorin sisaruksista on Amy. Amy on myös "itsekkäin" sisaruksista, vaikka välittää heistä silti. Hän on kiinnostunut taiteesta. Amy on valmis tarttumaan tilaisuuteen ja tahtoo nähdä vaivaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. 

Tyttöjen lisäksi suhteellisen merkittävä hahmo on myös Laurie. Hän muodostaa hyvän ystävyyden Marchin tyttöjen, etenkin Jon, kanssa. Laurie on rikas ja tykkää auttaa. Hän valmistautuu itse menemään Harvardiin yliopistoon, ja hänen tuutorinsa John Brooke avioituu ja hankkii lapsia Megin kanssa. Laurie itse kehittää tunteita Jota kohtaan, mutta Jo ei pysty näkemään heidän välillään mitään romanttista, sillä Laurie on Jolle kuin veli. Laurie kuitenkin löytää myöhemmin uuden rakkauden Amysta. 

Pikku naisia ei nyt ehkä ollut ihan sitä itselleni mieluisinta kirjagenreä, mutta lukemisesta pystyi silti nauttimaan kunhan vain pääsi "sisälle" kirjaan. Vähän vanhanaikaisia juttujahan tässäkin tietysti oli, mikä on minulle yleensä vähän luotaantyöntävä asia kirjoissa. Vanhanaikaisuudet eivät kuitenkaan olleet niin "pahoja" kun mitä olin ennakkoon ajatellut. Vähän tuli teoksen lopusta myös sellainen fiilis, että on niin sanotusti kaikki kaikessa ja ikään kuin naisen tehtävä perustaa perhe ja saada lapsia. Lopussa nimittäin koko perhe (isä mukaan lukien) kokoontuu ja nyt kaikilla tytöillä (paitsi tietenkään Bethillä) on mies ja lapsia, myös Jolla. Tämänkin kuitenkin toisaalta ymmärtää, kun miettii aikaa, jona teos on kirjoitettu.